Eläkeikää odottava teini

Elämässä ei ole pakko tehdä mitään. Pakko on vain sana, jolla peitetään uhriutuminen. Jotkut sanovat että juopon on pakko juoda, tai tupakoitsijan on pakko polttaa. Miksi? Who knows. Jostain syystä. Selityksen saa traumaterapeutilta tai kaupankassalta. Kumpi tahansa käy, kunhan selitys on liikuttava ja edes hiukan johdonmukainen. Lähipubissa usein ne tuntemattomat tietää, miksi Jeppe juo.

Syöpä kasvaa samasta syystä miksi Jeppe ei lopeta juomista. Niin vain on. Nykyään on erilaisia syöpähoitoja ja päihdehoitolaitoksia. Aina ne eivät potilaalle riitä.

Ihmiset rakastuvat pakkomielteisiinsä. "Pakko olla sensitiivinen" ja muuta vastaavaa. Eikä ole. Voit olla täysin mulkkukin, jos haluat. Voit olla hoitamatta sairauksiasi. Rehelliset tietävät tämän.

Syvin viisaus piilee siinä, ettei riko itseään. Sillä on hyvä mennä eteenpäin. Sitten taas sellainen viisaus jossa meditoidaan pääpunaisena männyn alla on eri lajinsa. Siinä tuskin rikkoo itseään, joten ehkä se on viisastakin. Mutta tuskinpa se yksin syöpään tai juoppouteen auttaa. Korkeintaa pidentää työikää.

Jos mitään ei tee, tuskin mitään saakaan. Paitsi tuurilla. Ja tuuriin moni luottaa. Lottoon ja rukouksiin. Unohtakaa Kant ja kaikenmaailman ylevät kategoriset käskylauseet. Unohtakaa ihannemaailma. Lopettakaa naiivi totteleminen, kun tarpeeksi vituttaa. Varastakaa vaikka ruokanne jos työelämä alkaa rikkomaan liikaa. Jättäkää velat maksamatta. Minä en teitä tuomitse. Paitsi silloin, jos minulta varastatte. Ongelmana vain, että tämmöisiä kun huutelee, joutuu Jeesuksen lailla ristille. Valtio syyttää epärehellisyydestä, ja papit uhkailevat.

Pelottelu ja uhkailu ovat harhautuskeino, eikä siis mitään todellisuuden ilmaisua. Jos kenraali ampuu ohjuksen lastensairaalaan, niin sekään ei ole pelottelua tai uhkailua, vaan kylmää murhaamista. Ihan sama millä sitä selittelee.

Suomi ei ole sisällissodan partaalla, vaikka meininkiä sanotaankin polarisoituneeksi. Keskiluokka voi hyvin. Mitä nyt taivastelevat eläkeiästä. Ei keskiluokka kapinaan ryhdy. Tuskinpa varkaisiinkaan. Heillä on varaa etiikkaan ja hienostoetiketteihin. Valtaosa väestä pyrkii kynsin hampain pitämään kiinni elintasostaan. Ja joskus se onkin se varsinainen ongelma. Ainakin joillekin. Ja joskus se estää muutoksen parempaan. Ainakin joidenkin muutosta.

Eläkeikä ei määrittele elämänlaatua. Elämänlaadun määrittelee ihan muut seikat. Joskus välinpitämättömyys kasvattaa elämänlaatua. Köyhä näet rikastuu varastamalla leivän.

Tulevaisuudessa voi olla niinkin, että korkea eläkeikä takaa tiettyjä etuoikeuksia, ja on siksi valtaosan mielestä tavoiteltava asia. Ken tietää.. Mites sitten suu pannaan, vähemmistö? Kuka sitten on etuoikeutettu?

Sisällissota ei kannata. Sodassa kun ei ole elämänlaatua sinänsä, vaan pelkkää järjestäytynyttä primitiivistä murhaa ja pyrkimystä varkauteen. Se on etiikaton vaihtoehto.

Ikä itsessään on vain numero. Mitä enemmän elämää jää taakse, sitä lähempänä on horisontti. Joskus se ilokin loppuu, jos on iloa edes löytänyt. Matala tai korkea eläkeikä ei yksin lupaa mitään. Ehkä rahaa..